Anatolian klassisia maailmanperintökohteitaKoe Troija, Pergamon ja Efesos

Päivä 2 – Kaupunkikierros Istanbulissa – Viikinkien Miklagård
Omistamme koko päivän Konstantinopolin ja Istanbulin ainutlaatuisille nähtävyyksille ja muistomerkeille. Teemme aikamatkan niin roomalaisten, bysanttilaisten kuin ottomaanienkin kaupunkiin, jossa tänä päivänä asuu noin 18 miljoonaa ihmistä, omaten monia erilaisia kulttuurisia taustoja.

Monipuolisen kaupunkikierroksemme aikana tutustumme muun muassa antiikin Hippodromeen, hämmästyttävään maanalaiseen Basilikaan ja Topkapin palatsiin, jonka katsotaan olevan yksi kaupungin tärkeimmistä rakennuksista, unohtamatta vaikuttavaa Sinistä Moskeijaa, jonka upeat sinivalkoiset kaakeliverhoilut suorastaan vangitsevat katseen. Tutuksi tulee myös maailmankuulu Hagia Sofia, jota todellakin voi kutsua ”Kirkkojen Kirkoksi”. Se rakennettiin 500-luvulla kristilliseksi kirkoksi, mutta muutettiin ajan kuluessa moskeijaksi. Kirkon korkeaa kupolia reunustavat kaksi puolikupolia, ja sen alareunassa sijaitsevat kymmenet ikkunat luovat vaikutelman, että kupoli ikään kuin leijuisi ilmassa. Tämä kuuluisin Bysantin taiteen arkkitehtoninen luomus kunnioittaa omalla arvokkaalla tavallaan kulttuurisesti moniulotteista Istanbulia.

Ennen lounasta perehdymme lähemmin Topkapin palatsiin vierailemalla itse palatsissa. Se oli aikoinaan Sulttaanin palatsi ja sijaitsee kukkulalla, josta voimme ihailla sekä kiehtovaa Istanbulia että kuuluisaa Kultaista Sarvea ja kaunista Bosporinsalmea. Palatsi on tunnettu sen merkittävistä rikkauksista ja aarteista. Upeat jalokivet, kulta- ja hopeaesineet tekevät lähtemättömän vaikutuksen. Jos jossain, niin juuri täällä tuntuu Idän myyttinen mystiikka olevan voimakkaasti läsnä.

Päivän aikana tutkimme kaupunkia myös erilaisesta näkökulmasta − teemme jännittävän veneretken Bosporinsalmen historiallisella merireitillä, joka oli aikoinaan tärkeä linkki Välimeren, Egeanmeren ja Mustanmeren välillä. Mereltä meille avautuu todellinen kosmopoliittinen metropoli. Näemme turkkilaisia linnoja, Osmanien valtakunnan aikaisen Sulttaanin palatsin, kauniita puistoja, upeita villoja, moskeijan jos toisenkin ja useita kirkkoja.

Palattuamme takaisin maankamaralle vierailemme värikkäillä maustemarkkinoilla, joiden erilaiset tuoksut vievät mielen helposti herkulliseen turkkilaiseen keittiöön.

Illallisen nautimme ravintolassa, joka sijaitsee Orient Expressin – Idän Pikajunan – asematiloissa. Nyt onkin helppo päästää mielikuvitus valloilleen ja aistia aitoa tunnelmaa Agatha Christien kuuluisasta romaanista ”Idän pikajunan arvoitus”. [ A, L, I ]

Päivä 3 – Verinen taistelukenttä ja lautalla Euroopasta Aasiaan
Jätämme Istanbulin taaksemme heti aamiaisen jälkeen ja matkaamme kohti länttä pitkin Marmarajärveä, kunnes pikku hiljaa otamme kurssin kohti etelää, Tekidragista Gallipolin niemimaalle. Täällä sijaitsevat rannat, jotka toimivat aikoinaan näyttämönä veriselle sisällissodalle ensimmäisen maailmansodan aikana – rannat olivat tuolloin kirjaimellisesti todellisia teurastamoita. Karvaan tappion kokivat niin Australian joukot, uusiseelantilaiset kuin turkkilaisetkin sotilaat. Tätä traagista tapahtumaa, joka yhdistää edellä mainittuja kansallisuuksia muistellaan joka vuosi järjestettävällä muistotilaisuudella. Päivän aikana näemme sekä Anzak Coven maihinnousupaikan että Conkbayirin muistomerkin.  

Nautittuamme lounaan ylitämme Dardanellit, joka antiikin aikana tunnettiin nimellä Hellespontos. Nyt kohteenamme on varmasti tämän matkan mielikuvituksellisin paikka. Pian saavumme nimittäin antiikin Troijan raunioille. Helleniläiset kutsuivat kaupunkia nimellä Ilion. Tämän vaikuttavan kaupungin löysi uudelleen vuonna 1865 englantilainen arkkitehti Frank Calvert.

Runoilija Homeroksen eeposten Ilias ja Odysseia katsotaan olevan vanhimpia esimerkkejä kreikkalaisesta ja eurooppalaisesta kirjallisuudesta, joilla on ollut suuri vaikutus myös meidän länsimaiseen kulttuuriimme. Oliko tämä paikka juuri se Troija, jota Homeros kuvailee eeppisessä teoksessaan, jää todennäköisesti ikuiseksi arvoitukseksi. Tässä vaikuttavassa paikassa on kuitenkin helppo tuntea historian häkellyttävä havina ja merkillisen arvoituksellinen ilmapiiri menneiltä päiviltä. 

Alueella on suoritettu useita kaivauksia ja 1800-luvun lopulla saksalainen arkeologi Heinrich Schlieman teki suuren löydön – löydettyjen jalokivien uskotaan kuuluneen Troijan Kauniille Helenalle. 

Vierailtuamme ikimuistoisessa, kauniissa Troijassa, ajelemme Canakkaleen, jonne majoitumme seuraavaksi yöksi. [ A, L, I ]

Päivä 4 – Klassisella Joonian maaperällä
Aamiaisen jälkeen on vuorossa bussimatka pitkin Egeanmeren kaunista rannikkoa. Päivän vierailukohteemme on Pergamonin kaupunki, joka oli aikansa johtava kulttuurikeskus. Pergamon mainitaan historian kirjoissa ensimmäisen kerran jo vuonna 399 ennen ajanlaskumme alkua, jolloin sillä oli kreikkalaisen osavaltion asema. Myöhemmin kaupungista tuli osa Rooman valtakuntaa ja sitä myöden myös kulttuurisesti tärkeä kaupunki.

Kaupungissa oli suuri kirjasto, joka kilpaili Egyptiläisen Aleksandrian kirjaston kanssa. Legenda kertoo, että kun Aleksandria kilpailijaa häiritäkseen kielsi papyruksen maastaviennin, kehittivät pergamonilaiset tilalle pergamentin. Pergamonista on jäljellä huomattavia muinaisjäännöksiä, muun muassa Zeuksen alttaristo, joka löytyy tänä päivänä Berliinissä sijaitsevasta museosta.

Lounaan jälkeen tutustumme moderniin Bergamoniin eli Bergamaan, jossa vierailemme Asklepeionissa. Se oli aikansa tärkeä lääketieteen keskus.

Iltapäivällä otamme kurssin kohti etelää. Reittimme varrelle jää Izmirin kaupunki, jota Ilmestyskirjassa kutsutaan Smyrnaksi. Tuolloin Efesos oli eittämättä merkittävin satamakaupunki Jooniaksi kutsutulla alueella.

Kiertomatkamme seuraava majoituspaikka sijaitsee rannan läheisyydessä Kusadasin kaupungissa. 

Ilta on varattu omille aktiviteeteille. [ A, L, I ]