Vietnam, Kambodža ja LaosTemppeleiden taikaa ja tarinoita menneisyydestä

Päiväohjelma
2027

Päivä 1 – Matka kohti Indokiinaa alkaa
Suuri seikkailumme Indokiinassa on alkamassa! Lento lähtee Helsingistä kohti Vietnamin Saigonia. [Lennoilla tarjoilut]

Päivä 2 – Saigon tai Ho Chi Minh
Tervetuloa Etelä-Vietnamiin ja värikkään vilkkaaseen Saigoniin.

Saavuttuamme perille Saigoniin, on vuorossa bussikuljetus hotellillemme, jonne majoitumme kahdeksi seuraavaksi yöksi.

Saigon, jonka nimi nykyään on Ho Chi Minh City, on maan suurin kaupunki, Vietnamin talouselämän keskus ja Saigonin suiston tärkein satamakaupunki. Pilvenpiirtäjät Saigon-joen toisella puolella luovat kontrasteja vietnamilaisten sankarikuninkaiden patsaille, jotka näyttävät varsin yksinäisiltä vilkkaan liikenneympyrän keskellä, ranskalaisten suunnitteleman avenuen vieressä. Autoja, moottoripyöriä, mopoja, polkupyöriä ja katukeittiöitä trooppisen puun alla – harva kaupunki maailmassa pystyy tarjoamaan yhtä jännittävän ensivaikutelman vierailijalle kuin mitä Saigon tekee!

Kaupungilla on pitkä ja mielenkiintoinen historia kerrottavanaan aina Khmerien asuttamisesta merkittävään vietnamilaiseen kauppakeskukseen saakka, unohtamatta ranskalaisen kulttuurin vaikutusta siirtomaahistorian aikana tai amerikkalaisten jättämää vaikutusta ”Amerikan sodan” aikana, kuten sotaa täällä nimitetään.

Kuuluisten hotellien, kuten Rexin, Majesticin ja Caravellen, kattoterasseilta raportoivat sotatoimittajat Saigonin tapahtumia, joita kutsuttiin myös nimellä “five o'clock follies”. Tänä päivänä sota on jo historiaa. Maa on saanut uuden nimen, johtuen sen taloudellisesta menestyksestä – ”uusi lohikäärme” tai ”pieni lohikäärme Kiinan varjossa”.

Saigonin kaduilla ja kujilla tuoksuu usein juuri keitetyn vietnamilaisen kahvin tuoksu. Se sekoitettuna moniin muihin perinteisistä vietnamilaisista ravintoloista leijuviin eksoottisiin tuoksuihin tekee suuren metropolin tunnelmasta ainutlaatuisen.

Tämän kaiken ja paljon muuta saamme kokea loppupäivän kaupunkikierroksellamme, jonka aikana näemme kaupungin tärkeimpiä nähtävyyksiä ja maamerkkejä, kuten Goottilaisen Katedraalin ja vanhan postikonttorin, josta tulee helposti ensimmäisenä mieleen rautatieasema.

Illalla tutustumme yhdessä vietnamilaisen keittiön antimiin tervetuloillallisen äärellä. [I]

Päivä 3 – Saigon ja Cu Chi -tunnelit
Aamupäivällä on vuorossa tutustuminen surullisen kuuluisiin ja pahamaineisiin Cu Chi -tunneleihin. Etelä-Vietnamin kansallinen vapautusrintama FNL rakensi ja käytti niitä Vietnamin sodan aikana. On uskomaton kokemus nähdä nämä kilometrien pituiset tunnelit, jotka on paikoin rakennettu kolmeen kerrokseen maan alle ja joissa on muun muassa makuu- ja kokoustiloja ja jopa sairaala. Jotkut tunnelit rakennettiin suoraan amerikkalaisten tukikohtien alle, mikä teki nopeat hyökkäykset niihin mahdollisiksi.

Lounaan jälkeen palaamme takaisin Saigoniin. Ajelemme pitkin ranskalaisvaikutteisia puistokatuja ja vierailemme entisessä presidentin palatsissa, jossa edelleen on nähtävänä 30.4.1975 ensimmäisenä valtavien porttien läpi murtautuneet pohjoisvietnamilaiset panssarivaunut. Etelä-Vietnam antautui hyvin pian tämän jälkeen ja kaupungin nimi muutettiin Hồ Chí Minhin kaupungiksi. Kierroksen aikana näemme mahtipontisia kokoushalleja ja aikoinaan hyvin salaisia viestintähuoneita. 

Seuraavaksi vierailemme paikallisilla markkinoilla. Torilta löytyy lähes kaikkea, mikä on tyypillistä Vietnamille – Ao-Dai -asuista aina vanilja- tai hasselpähkinäpaahdettuun kahviin saakka. 

Iltapäivän päätteeksi tutustumme pieneen temppeliin, joka on omistettu Vietnamin viidelle äitijumalattarelle. Äitijumalattarien palvonnalla on syvät juuret maan uskonnollisissa perinteissä. Kävely päättyy niin kutsutulle Secret Weapons Bunkerille, tavalliselta näyttävän saigonilaisen talon lattian alle kätkettyyn piilopaikkaan. Siellä säilytettiin aseita ennen hyökkäystä Itsenäisyyspalatsiin. Paikka osoittaa, kuinka sotahistoria saattaa toisinaan kätkeytyä aivan tavallisen arkiympäristön keskelle. [A,L]

Päivä 4 – Kohti Mekongin suistoa – yhdeksän lohikäärmeen joen suisto
Tänään jätämme eloisan Saigonin taaksemme ja lähdemme katsomaan perinteistä elämäntyyliä maaseudulle.

Matkan varrella näemme useita Cao Dai -lahkon värikkäitä temppeleitä ja talonpoikia ahkeroimassa riisipelloilla. Aamupäivän aikana vierailemme yhdessä Cao Dai -temppelissä. Brittikirjailija Graham Greenen Hiljainen amerikkalainen -romaanin päähenkilö Fowler kuvailee Kaodaismia seuraavasti: ”Ainakin kerran vuodessa kaodaolaiset kokoontuvat juhlimaan Paavin istuimen luokse, joka sijaitsee noin 80 kilometrin matkan päässä Saigonista. Juhlimisen aiheena voi olla jokin vapautumisvuosi tai vaikkapa valloitus. Juhla voi olla myös buddhalainen, kungfutselainen tai kristillinen juhla tai jopa sekoitus näitä. Kertomus juuri kaodaismista oli yksi suosikkitarinoistani vierailijoilleni.”

Kaodaismin perusti eräs virkamies Cohinissa ja se on sekoitus kolmea eri uskontoa. Paavin istuin sijaitsee Tanyinissa – yksi paavi ja useita naispuolisia kardinaaleja, profeettoja ja pyhimyksiä, joista yksi on Victor Hugo. Kristus ja Buddha, jotka vilkaisevat katedraalin katosta alaspäin näkevät itämaisen Walt Disney -fantasian kirkasvärisine käärmeineen ja lohikäärmeineen”. Vierailua voisi kuvailla lähes epätodelliseksi kaikessa ihmeellisyydessään ja värikkyydessään.

Matkan varrella näemme jälleen riisinviljelijöitä työssään riisipelloilla. Noin 40% koko Vietnamin pinta-alasta käytetään maanviljelykseen. Mekong-joen suisto on yksi maailman suurimmista riisinviljelyalueista. Saavuttuamme Cai Ben kylän kohdalle olemme paikassa, josta alkaa ylempi Mekong-joen suistoalue.

Tuhansien vuosien ajan olivat erilaiset veneet olleet suiston asukkaiden ainoa kulkuväline, koska joenhaarojen vedenpinnan korkeuden vaihtelu teki tieverkon rakentamisen mahdottomaksi. Suistoalueella on useita saaria, jotka tunnetaan muun muassa laadukkaista lohikäärmehedelmä- eli pitaijaviljelmistä ja maukkaiden makeisten valmistuksesta.

Matkamme jatkuu perinteisellä jokiveneellä – venematkan aikana näemme paikallisten asukkaiden mielenkiintoista arkea. Venematkan päätteeksi nautimme maukkaan lounaan paikallisen perheen puutarhassa.

Tämän jälkeen jatkamme bussilla Mekongin alajuoksun yli Can Thohon, joka on Mekongin suiston suurin kaupunki ja yksi Vietnamin nopeasti kasvavista alueellisista keskuksista. Illalla on mahdollisuus lähteä omatoimisesti kaupungin keskustaan ja illaliselle johonkin joenvarsiravintoloista. Can Thohon majoitumme yhdeksi yöksi. [A,L]

Päivä 5 – Kelluvat markkinat Cai Rangissa ja kohti Chau Docia
Aamulla matkustamme veneellä Cai Rangin kelluville markkinoille, jotka ovat unohtumaton elämys. Veneenomistajat ripustavat hedelmät ja vihannekset bambuseipäisiin, jotta kaikki varmasti näkevät heidän ensiluokkaiset tuotteensa.

Tämän jälkeen jatkamme bussilla syvemmälle Mekongin suistoalueelle kohti Chau Docia, joka sijaitsee lähellä Kambodžan rajaa. Maisemaa hallitsevat vesistöt, riisipellot, kalanviljelyaltaat sekä kanavien ja teiden varsilla sijaitsevat pienet kylät.

Saavuttuamme Chau Dociin lähdemme Bassac-joelle ja vierailemme monnikalafarmilla. Monnit ovat yksi Vietnamin suurimmista vientituotteista. Seuraavaksi tutustumme chamilaisten kylään. Tässä pienessä kylässä asustelee muslimiyhteisö. Chamilaiset ovat edustaneet hyvin merkittävää kulttuuria Kaakkois-Aasiassa, mutta 1300-1400 -luvuilla he alkoivat menettää asemaansa vietnamilaisille. Tänä päivänä chamilaisia asuu niin Kambodžassa, Malesiassa kuin Vietnamissakin. [A,L]

Päivä 6 – Venematka Vietnamista Kambodžan Phnom Penhiin
Tämän päivän päämäärämme on Kambodžan pääkaupunki Phnom Penh. Noin 4-6 tuntia kestävän laivamatkan aikana saamme nauttia Mekong-joen varrelle jäävistä kauniista maisemista. Matka-aikaan on laskettu mukaan passi- ja viisumimuodollisuudet rajalla. Viisumi ostetaan USA:n dollareilla.

Nyt voimme selvästi nähdä kuinka ”maisemat” muuttuvat. Riisipelloilla ei ole Kambodžan puolella enää samanlaista vilskettä ja vilinää kuin mitä näimme Vietnamissa, myös kartionmuotoiset päähineet muuttuvat nyt joko pyöreiksi tai khmeriläisten päähuiveiksi. Tervetuloa Kambodžaan!

Phnom Penhistä tuli pääkaupunki ensimmäisen kerran jo vuonna 1453, kun Angkor joutui siamilaisten haltuun. Vuonna 1863 ranskalaiset tekivät kaupungista kuninkaanistuimen ja samalla siirtomaansa pääkaupungin. Tätä kiehtovaa kaupunkia leimaa edelleen sen väkivaltainen ja traaginen nykyhistoria. Kauniit, palatsimaiset, ranskalaista siirtomaatyyliä edustavat rakennukset ja suunnattomat arkkitehtoniset aarteet vanhan khmerien valtakunnan ajoilta sekoittuvat sulavasti ränsistyneiden talojen ja asuinkortteleiden kanssa. Samanaikaisesti kaupungista löytyy yhä useampi pilvenpiirtäjä.

Nautittuamme lounaan Phnom Penhissä, on aika perehtyä synkän pelottavaan lähihistoriaan.

Punakhmerit ottivat vallan vuonna 1975 ja ne julmuudet, joita Kambodžan kansa sai kestää aina vuoteen 1979 kuuluvat maailmanhistorian järkyttävimpiin rikoksiin. Karkoituksien ja teloituksien uhreiksi joutui arviolta yli kaksi miljoonaa ihmistä, lähinnä kaupunkien asukkaita ja niin kutsuttuja intellektuelleja.

Vierailemme Toul Slengin pahamaineisessa vankilassa, entisessä koulussa, jossa kidutettiin noin 20 000 niin kutsuttua vastavallankumouksellista, muun muassa käyttämällä hyväksi sähköistä piikkilanka-aitaa. Vankilaan joutuneet pakotettiin tunnustamaan ”rikolliset” tekonsa, olivat he sitten syyllisiä tai syyttömiä. Tämän jälkeen vangit kuljetettiin Killing Fields -leirille, jossa he joutuivat kaivamaan itse oman hautansa. Kuolleiden kentällä näet koskettavan muistomerkin, jonka sisällä on leirillä kuolleiden luita ja pääkalloja, niin lasten kuin aikuistenkin. (Elokuvavinkki: The Killing Fields, jossa näyttelee John Malkovich).

Näitä maailmanhistorian kauheimpia julmuuksia kambodžalaiset joutuivat kokemaan aina vuoteen 1979 saakka. Pol Potin punakhmerien diktatuurin aikana menehtyi arviolta yli kaksi miljoonaa ihmistä. Tämän päivän Kambodžan väestö on hyvin nuorta, suurin osa on syntynyt vuoden 1979 jälkeen. Phnom Penhistä on vauhdilla kehittymässä yksi Kaakkois-Aasian mielenkiintoisimmista metropoleista!

Ilta Phnom Penhissä on varattu omille tutkimusretkille. Kaupungilla on uskomattoman paljon tarjottavanaan – runsaasti viehättäviä kahviloita ja viihtyisiä kattoterassibaareja, joissa voi nauttia vaikkapa illan drinkin. Foreign Correspondents Clubia voimme suositella, klassinen instituutio Phnom Penhissä! [A,välipala laivalla, L]

Päivä 7 – Phnom Penhin kohokohtia
Tänään on vuorossa kaupunkikiertoajelu värikkäässä Phnom Penhissä. Kaupunki rakennettiin maan pääkaupungiksi kuningas Sihanoukin ollessa vallassa. Leveät bulevardit, puistot ja Art Deco olivat tuolloin inspiraation lähteinä maan uudelle pääkaupungille.

Phnom Penhin arkkitehtoninen ylpeys on palatsi, jossa on upea hopeinen pagodi ja sali, josta löytyy todella vaikuttava Smaragdi Buddha. Nimensä pagodi on saanut kaikista niistä hopealaatoista, jotka koristavat sen lattiaa. Laattoja on yhteensä jopa 5329 kappaletta, joista jokainen painaa 1,125 kg. Kauniit kattoa koristavat öljylamput ovat Ranskasta. Yhteensä 1600 erilaista lahjaa ovat lahjoituksia eri maista. Buddhaa koristaa yhteensä 2086 timanttia, joista suurin ja näyttävin on Buddhan otsassa. Buddhien takana on kuninkaan kantotuoli, jonka koristeluun on käytetty kokonaista 23 kg kultaa. Tuolia kantamaan tarvitaan kahdeksan ihmistä.

Kansallismuseossa saamme todistaa khmerien taidokasta kykyä niin veistää kuin kaivertaakin ja opimme ymmärtämään myös taustoja Angkorin aikakauden uskomattomille taideaarteille. Museo on suunniteltu klassisen khmeriläisen arkkitehtonisen suuntauksen mukaisesti ja siellä on näytteillä enemmän kuin 5000 esinettä.

Päivän aikana vierailemme myös maistelemassa Kambodžan kuuluisaa Kampotinpippuria, josta on tullut yksi maan gastronomisista tunnusmerkeistä. Lähtöajankohdasta riippuen ohjelmaa voidaan muuttaa siten, että osa vierailuista tehdään jo ensimmäisenä päivänä Phnom Penhissä. [A,L]

Päivä 8 – Kambodžan maaseutua, friteerattuja hämähäkkejä Skuonissa ja Sambor Prei Kukin temppeli
Aamulla otamme kurssin kohti pohjoista ja Siam Reapia. Matkalla pysähdymme Skuonissa, joka sijaitsee noin 55 kilometriä Phnom Penhistä pohjoiseen. Kaupunki on tunnettu siitä, että sen asukkaille hämähäkit ovat tavallisen arjen ruokaa. Hämähäkit ilmestyivät ruokalistoille Punakhmerien hallitessa maata, jolloin nälänhätä oli yleinen ilmiö lähes kaikkialla maassa. Hämähäkit ovat suuria mustia ja karvaisia. Ne elävät maan alla, metsästäjät houkuttelevat hämähäkit syöttien avulla esille ja saalistavat ne. Keskimääräinen saalis on 200 hämähäkkiä, jonka jälkeen hämähäkit myydään, ja myyjä friteeraa ne valmiiksi ostajalle. Tapana on syödä jalat ja pää ensin, suuren vatsan syöminen onkin sitten jo makuasia. Monien paikallisten mielestä se on kaikkein maukkain osa!

Myöhemmin päivällä näemme Unescon maailmanperintöluetteloon kuuluvia temppeleitä ajalta ennen Angkorin aikaa rakennettuja, 600-luvulta peräisin olevia temppeleitä. Alueella ”loistaa” yli sata tiilistä temppeliä keskellä rehevää kasvillisuutta. Tämä oli mitä todennäköisimmin Chenlan valtakunnan pääkaupunki. Temppeleiden tyylin arvellaan vaikuttaneen Angkorin ajanjakson temppelien arkkitehtuuriin. 

Saavuttuamme Siem Reapiin, odottaa meitä illalla unohtamaton elämys – Phare Cambodia Circuksen esitys. Sirkuksen perustivat pakolaiset Punakhmerien aikana. Sirkus on auttanut satoja khmerejä selviytymään traumoista, harjoittelemalla näyttelemistä. Esitys on johdanto nykyaikaiseen elämään Kambodžassa erityisesti akrobatian, musiikin ja tanssin keinoin. [A,L]

Päivä 9 – Kokonainen päivä Angkorissa – vierailu Ta Prohminissa Bayonissa, Angkor Watissa ja gondoliretki vallihaudassa
Angkor on hyvin laaja, lähes sadan neliökilometrin laajuinen alue. Upeat rakennelmat ovat koristaneet viidakon vehreyttä kuin jalokivet yli tuhannen vuoden ajan.

Kun ranskalainen orkidearetkikunta 1800-luvun lopulla oli löytänyt viidakon kasvillisuuden peittämät Angkorin temppelit, jätettiin yksi temppeleistä, Ta Phrom, sellaiseen tilaan, jossa se oli löydettäessä. Sitä katsoessa on helppo ymmärtää ranskalaisten kasvitieteilijöiden hämmästys kun orkideoiden ja perhosten löytämiseen ja määrittelyyn keskittyneiden tutkijoiden edessä, syvällä villissä viidakossa, olikin yhtäkkiä hymyileviä kivikasvoja, ylimaallisia kivipatsaita ja upeita alttareita. Taianomaisuutta korostaa se, että kaikki on kääriytynyt ja puolittain piiloutunut valtavien puiden yli 40 metrin korkuisten ilmajuurien kätköön.

Muinaisen Angkor Thomin miljoonakaupungin mahtavat, seitsemän metriä korkeat kaupunginmuurit torneineen suojasivat silloisen maailman suurinta kaupunkia. Valtavat, kiemurtelevat Naga-käärmeet reunustavat sekä vallihautojen yläpuolella sijaitsevaa siltaa että koristavat vanhan kuninkaallisen kaupungin merkittävintä temppeliä Bayonia.

Khmerien mahtavat arkkitehtoniset kyvyt tulevat esille muun muassa lukuisissa terasseissa ja portaikoissa, jotka yhdistyvät taidokkaan upeasti koristellulla järjestelmällä niin kauniisiin lampiin kuin näyttäviin kanaviinkin. Rakennuksia koristavat sadat lempeästi hymyilevät Buddhan kasvot, jotka näyttävät katsovan vierailijaa jopa hieman arvostelevasti. Buddhalaisilla munkeilla on tapana harjoittaa meditaatiota täällä.

Kuuluisin temppeli Angkor Wat on pyhitetty kuningas Suryavarman II:lle. Häntä pidettiin hindujumala Vishnun inkarnaationa. Sisäänkäynti Angkor Watiin on vaikuttava − lähestyt pyhäkköä pitkin 350 metrin pituista kivisiltaa yli valtavien vallihautojen. Keskuspyhäkköä koristaa yli 600 metrin pituinen, maailman pisimpiin kuuluva korkokuva.

Sään salliessa lopetamme päivän auringonlaskun aikaan ikimuistoisella gondoliajelulla Angkorin vallihaudalla. Maukkaan juoman kera on sopiva hetki tiivistää päivän mielenkiintoiset tapahtumat ja antaa mielikuvituksen lentää Angkorin loistokkuuden aikoihin. [A, välipala ja samppanjaa gondolilla]

Päivä 10 – Laos ja Luang Prabang
Rentouttavan aamupäivän jälkeen on aika jättää Kambodža ja lennämme (n. 1 t 20 min) Laosiin ja maailmanperintökaupunkiin Luang Prabangiin.

Se oli aiemmin maan pääkaupunki, ja Laosin vanha nimi oli Lang Chang, mikä tarkoittaa "miljoonien norsujen maa". Luang Prabangissa vallitsee rauhaisa ja hiljainen tunnelma, mutta samalla se kimaltelee loistoaan. Täältä hallittiin laosilaisten kuninkaiden maata vuodesta 1353 kuusisataa vuotta. Luang Prabangin arkkitehtuuri on hieno sekoitus Indokiinan ranskalaista siirtomaatyyliä ja kultaisia laosilaisia temppeleitä punaisine kattoineen.

Belle époqueksi kutsutaan ajanjaksoa (noin 1890–1914), jolloin ranskalaisilla oli valoisan optimistinen kuva tulevaisuudesta ja tähän luottaen he pystyttivät runsaasti erilaisia monumentteja. Juuri tuolloin ranskalainen oopperatalo muodostui maamerkiksi indokiinalaisille pääkaupungeille.

Luang Prabangissa emme kuitenkaan näe vastaavanlaista loistoa kuin mitä nähdään Hanoissa ja Saigonissa. Ranskalaisuus sulautuu luontevasti ympäristöön rosoisten vuorten ja kultaa kimaltelevien kauniiden temppeleiden kanssa.

Ranskalaiset toivat mukanaan Luang Prabangiin uusia rakennusmateriaaleja, kuten tiilestä ja keramiikasta tehtyjä kattoja. Arkkitehtuurin pääasiallinen tarkoitus oli suojella asujaa voimakkaalta auringonpaisteelta ja rankoilta monsuunisateilta. Taloissa oli usein ulkonevat katot, pitkät kapeat ikkunat, ranskalaiset terassit ja parvekkeet, vaikuttavaa sisäänkäyntiä unohtamatta.

Talot olivat suuria, ja niissä tarvittiin useita palvelijoita, kokkeja ja puutarhureita. Yksi esimerkki "belle époquen" tavasta ajatella oli, että huonekorkeuden tuli olla yhtä korkea kuin mitä huone oli leveä. Koko pinta-alasta ikkunat kattoivat lähes kolmanneksen. Tähän tyyliin sekoitettiin tyypillisiä laolaisia aiheita ja ajatuksia ja näin kehittyi mielenkiintoinen indokiinalainen ”hybridi”.

Luang Prabang on löytynyt Unescon maailmanperintöluettelosta jo vuodesta 1995 lähtien. Kaupungista löytyy kokonaiset 34 temppeliä, aikoinaan kaupunki ylpeili jopa 60 temppelillä – unohtamatta kaupungin 443 muuta merkittävää rakennusta, jotka yhdessä muodostavat tämän merkittävän maailmanperintökohteen.

Ranskalaisille Laos oli Shangri-la, jossa oli sekä maitoa että hunajaa. Luang Prabangin viehättävyys on omaa luokkaansa, tuntuu lähes epätodelliselta olla paikassa, jossa kahviloissa tuoksuu vasta paahdettu kahvi ja juuri paistetut patongit, ja kun katsot hieman ylöspäin näet pagodien vaikuttavat kullatut huiput ja tornit. [A,I]

Päivä 11 – Mekong-jokiristeily ja Pak Oun luolat
Aamulla pääsemme nauttimaan risteilystä Mekong-joella, jossa jyrkät, vihertävät vuoret näyttävät suorastaan putoavan veteen. Seilaamme pienten paikallisten kylien ohi. Täällä Mekong-joki virtaa halki kauniiden vuoristomaisemien ja reittimme varrella näemme varmasti myös pitkiä ja kapeita laosilaisia matkustaja-aluksia. Laosilla ei ole rannikkoa, joten Mekongista on muodostunut maalle välttämätön elinehto. Astumme maihin Pak Oun pyhien luolien luona, jossa näemme vaikuttavan kokoelman Buddha-patsaita eri vuosisadoilta.

Päivän aikana vierailemme myös tämän Unescon suojeleman kaupungin ainutlaatuisessa kohteessa, Wat Xieng Thongin temppelissä. Rakennus on yksi Luang Prabangin hienoimmista klassisen laosilaisen temppeliarkkitehtuurin esimerkeistä. Sitä koristavat matalat, kaartuvat kattorakenteet, kullatut yksityiskohdat ja mosaiikit. Ehkäpä käyt vielä ihailemassa kaupungin maisemia Mt Phousin näköalapaikalta. [A,L]

Päivä 12 – Vesiputouksia ja puhvelitila
Jätämme päivän aikana Luang Prabangin taaksemme ja suuntaamme ympäröivälle maaseudulle. Vierailemme puhvelitilalla, jossa perinteinen elämäntapa yhdistyy nykyaikaiseen ja kestävämpään maatalouteen. Puhvelit ovat vuosisatojen ajan olleet tärkeä osa kylien elämää ja toimeentuloa. Niitä on käytetty vetojuhtina, ja ne ovat olleet merkittävä voimavara maataloudessa. Vierailun aikana kuulemme lisää puhvelien merkityksestä Laosin maaseudulla sekä paikallisista hankkeista, joissa vanhoja perinteitä sovelletaan uudenlaiseen maaseudun kehittämiseen.

Jatkamme matkaa Kuang Si -vesiputouksille, jotka kuuluvat Laosin kauneimpiin luontokohteisiin. Vesi virtaa kalkkikivimuodostelmien lomitse ja laskeutuu portaittain turkoosinsinisiin altaisiin. Metsäisten rinteiden, kirkkaan veden ja viilentävän vesisumun keskellä voimme kulkea putousten varrella kulkevia polkuja tai jäädä alempien altaiden luo. Olosuhteiden salliessa altaissa voi myös uida.

Kaupunkeihin, temppeleihin, museoihin ja historiaan keskittyneiden päivien jälkeen näemme Laosista aivan toisenlaisen puolen: maaseutua, vehreää luontoa ja verkkaisempaa elämänrytmiä. [A,L]

Päivä 13 – Pikajunalla Vientianeen
Aamu-usvan hälvetessä munkit kulkevat Luang Prabangin kaduilla saframinvärisissä kaavuissaan vastaanottamassa paikallisten lahjoittamaa ruokaa. Samaan aikaan markkinoilla käydään kauppaa päivän tuoreista raaka-aineista. Ruoan lahjoittaminen munkeille on tärkeä uskonnollinen perinne Theravada-buddhalaisissa maissa. Seuraamme aamuseremoniaa kunnioittavan välimatkan päästä osana kaupungin jokapäiväistä elämää.

Vierailemme myös Traditional Arts and Ethnology -museossa, jossa tutustumme Laosin moniin etnisiin ryhmiin sekä heidän asuihinsa, tekstiileihinsä, käsitöihinsä ja perinteisiinsä. Museovierailu antaa monipuolisemman kuvan maasta, jonka kulttuurinen rikkaus näkyy erityisesti vuoristoalueilla ja eri kansanryhmien elämässä.

Tämän jälkeen matkustamme pikajunalla Laosin pääkaupunkiin Vientianeen. Matkan varrella näemme tiikkipuiden peittämiä vuoria, syviä laaksoja, maaseutua ja pieniä kyliä. Ennen joulukuussa 2021 avatun, 422 kilometriä pitkän rautatien valmistumista Laosissa oli vain lyhyt rautatieosuus. Uusi rata onkin muuttanut maan sisäistä matkustamista huomattavasti.

Vientianen ranskalaiselta kuulostava nimi juontuu sanasta Vieng Chan. Muihin Kaakkois-Aasian pääkaupunkeihin, kuten Bangkokiin, Hanoihin ja Phnom Penhiin, verrattuna kaupunki on pieni ja rauhallinen. Laosin mittakaavassa se on kuitenkin maan selkeä hallinnollinen ja kaupallinen keskus.

Vientianessa päätämme kiertomatkamme yhteiseen kaupunkikierrokseen. Näemme Patuxain, kaupungin oman riemukaaren, jota kutsutaan joskus leikkisästi ”pystysuoraksi kiitoradaksi”. Tunnetun kertomuksen mukaan rakennukseen käytetyt varat oli alun perin tarkoitettu lentokentän rakentamiseen. Näyttävä monumentti valmistui 1960-luvulla.

Vierailemme myös That Luangissa, kaupungin pyhimmässä stupassa ja yhdessä Laosin tärkeimmistä kansallisista maamerkeistä. Täällä vietetään useita maan merkittävimpiä uskonnollisia juhlia. Nykyisen stupan historia ulottuu 1500-luvulle.

Illalla nautimme yhteisen matkanpäätösillallisen. [A,L,I]

Päivä 14 – Omaa aikaa Vientianessa, lento Bangkokiin
Aamupäivällä on omaa aikaa ennen lentoa Vientianesta Bangkokiin. Lentoaikataulusta riippuen ehdimme vielä kävellä kaupungilla, istahtaa kahvilaan tai viettää hetken Mekongjoen rannalla.

Vientiane tarjoaa rauhallisen päätöksen tapahtumarikkaalle matkalle. Saigonin vilinän, Mekongin suiston vesireittien, Phnom Penhin historian, Angkorin temppelialueen ja Luang Prabangin levollisen tunnelman jälkeen kohtaamme vielä yhdenlaisen Indokiinan. Vientianessa kansalliset monumentit, ranskalaiset vaikutteet, temppelit ja arkinen kaupunkielämä sulautuvat luontevasti yhteen. Majoitumme viimeiseksi yöksi Bangokiin. [A]

Päivä 15 – Kotiinpaluu
Tänään matkustamme takaisin kotiin Helsinkiin. Kiitos tästä kerrasta ja lämpimästi tervetuloa uudelleen TEMA-matkojen maailmaan.